Vaelluskenkien Valinta
Vaelluskengän valinta
Vaelluskenkiä on monessa hintaluokassa ja eri käyttötarkoituksiin – Lue tästä yleisohjeet
Vaelluskenkiä on erilaisia ja oikean kengän valintaan vaikuttaa moni asia. Kengät kannattaa ostaa pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Koirankävelytykselle lähimetsikössä, päiväretkille valmiiksi patikoiduille poluille ja pitkille vaelluksille ovat erilaiset kengät optimaaliset.
Mieti siis, millaista pääasiallinen kenkien käyttö on. Satunnaisvaeltaja pärjää päiväreissun varmasti hieman kevyemmilläkin kengillä, mutta pidemmille, jopa useamman vuorokauden reissuille kenkien pitää olla tukevammat ja jäykemmät. Kenkien valintaan vaikuttaa myös se, kannatko kävellessäsi repussa vain kevyitä eväitä ja yhtä sukkaparia vai painavaa rinkkaa. Nykyään kaikissa laadukkaissa retkeily- ja vaelluskengissä on kunnollinen liukumaton pohja.
Koiran ulkoilutukseen ja kevyille metsäkävelyille: Matalavartiset retkeilyjalkineet
Huomioi nämä:
-Kengän varsi on matala tai alle 10 senttiä korkea.
-Gore-Tex -kalvo tekee kengästä vedenpitävän. Kalvottomat kengät voivat olla hengittävämmät, mutta päästävät kosteuden läpi sateella ja pidempään märässä maastossa liikkuessa.
-Mikäli valmistaja on ilmoittanut kengän jäykkyyden, se on tässä kategoriassa yleensä luokkaa A.
- Voivat olla oiva valinta päivittäisiksi käyttökengiksi, jos liikut paljon ulkona.
Koiralenkeille, poluille, ulkoilureiteille ja päivävaelluksille helpommassa maastossa ja kevyillä kantamuksilla sopiva valinta on matalavartiset retkeilyjalkineet. Retkeilyjalkineissa on usein varsinaisia vaelluskenkiä matalampi, alle 10 sentin varsi, ja ne ovat varsinaisia vaelluskenkiä kevyempiä.
Retkeilykenkiä löytyy niin kevyemmällä kosteuden kestolla kuin täysin vedenpitävällä kalvolla varustettuja malleja. Ne ovat usein tekstiilikuitupintaisia, mutta niistä löytyy myös nahkapintaisia malleja. Retkeilyjalkineet on hyvä valinta, jos haluat mukavat ja jalkaa kohtuullisesti tukevat, mutta kevyet ulkoilukengät. Kenkien pohja ei ole erityisen paksu tai jäykkä, mutta kuitenkin tukeva.
Patikointiin ja luonnonpuistoihin: Vaelluskengät
Huomioi nämä:
- Kenkiä on vedenpitävällä kalvolla (esim. Gore-Tex) tai vedenpitävyys voi olla saatu aikaan nahkaa kyllästämällä. Käytä kenkiin vain materiaalille suositeltuja hoitoaineita.
- Kengän jäykkyys on luokkaa B tai vielä jäykempi C.
-Vaelluskengät vaativat yleensä sisäänajon ennen pidempiä reissuja. Jalkojen totuttelu uusiin kenkiin ja kenkien ”pehmittäminen” säästää jalkoja rakoilta ja kivuilta.
- Noin nilkkakorkuiset vaelluskengät voivat olla turhan raskaat päivittäiseen käyttöön, jos kävely rajoittuu koiralenkkeihin lähipuistossa. Sopiva valinta päivävaelluksille ja pidempäänkin patikointiin.
Varsinaiset vaelluskengät on syytä valita, mikäli kävelet niillä yhtäjaksoisesti useampia tunteja, maasto on juurakkoista tai kivikkoista eli tallattujen ulkoilureittien metsäpolkuja hankalampaa tai kannat painavampaa reppua tai rinkkaa.
Vaelluskengät ovat matalavartisia retkeilyjalkineita korkeavartisempia, 10 senttiä tai enemmän ja kiertojäykempiä (B tai C-kategoria).
Pohja on paksuhko ja hyvin eristetty ja varsi suojaa ja tukee nilkkaa. Hyvillä vaelluskengillä (ja villasukilla!) pärjää talvella ulkona pitkäänkin. Vaelluskengät voivat olla nahkaisia tai tekstiilipintaisia.
Märkään, kylmään ja umpimetsään: Metsästyskengät
Huomioi nämä:
-Nämä kengät on tarkoitettu umpimetsään ja pitkäaikaiseen käyttöön.
-Varsi on usein yli nilkkakorkuinen.
Vaelluskenkien kategoriasta ja erikseen löytyy metsästyskenkiä, jotka muistuttavat vaelluskenkiä, mutta varsi on usein vielä korkeampi, jopa yli 20 senttiä.
Vaelluskengät ovat myös usein paremmin eristettyjä, eli niillä pärjää pitkään vaativissakin olosuhteissa.
Materiaalit:
Vaelluskenkien uloin materiaali on tekstiiliä tai nahkaa. Materiaalista riippumatta kenkä on usein vedenpitävä. Vedenpitävyys toteutetaan nykyään useimmiten Gore-Tex kalvolla vuorin ja pinnan välissä, mutta markkinoilla on myös perinteisiä vaelluskenkiä, joiden vedenpitävyys on saatu aikaan nahkaa kyllästämällä. Molemmille kengille on omanlaisensa hoitoaineet vedenpitävyyden ja hengittävyyden säilyttämiseksi.
Jäykkyys
Vaelluskenkien jäykkyyttä kuvataan A-D -asteikolla.
A-jäykkyyden kengät ovat sopivia kevyemmille kävelyille ja helppoon maastoon. Ne ovat hieman jäykemmät tai tukevammat kuin kaupunkikäyttöön tarkoitetut vapaa-ajankengät ja useimmat lenkkarit, mutta sopivat myös päivittäiseen käyttöön. Kengät sopivat käyttöön keväästä syksyyn.
B-luokan kengät ovat hyviä yleiskenkiä ja sopivat useimmille patikoijille. Ne tukevat ja suojaavat jalkaa ja nilkkaa, sekä kestävät hyvin kulutusta. Näillä kengillä pärjää melkein maastossa kuin maastossa myös useamman päivän vaelluksilla rinkan kanssa ja hyvien villasukkien kanssa näissä tarkenee myös tavanomaisissa talviolosuhteissa.
C-kategorian kengät ovat jo hyvin jäykkiä ja tehty raskaaseen, vaativaan. Nämä tukevat jalkoja todella hyvin ja kengillä pärjää painavien kantamusten kanssa myös haastavassa maastossa polkujen ja merkittyjen reittien ulkopuolella. Pohja on hyvin jäykkä ja tukeva, mikä vaatii jaloillekin totuttelua ennen pidempiä vaelluksia. Joihinkin C-luokan kenkiin voi kiinnittää jääraudat.
D-ryhmän kengille ei löydy arkikäyttöä, vaan niitä tarvitaan esimerkiksi jää- ja vuorikiipeilyssä. Kengät ovat todella jäykät, hyvin eristetyt ja tukevat.
Oikean koon valinta:
Kenkiä pitää olla mukava pitää jalassa pitkiäkin aikoja, eli oikea koko ja lesti on erittäin tärkeä.
Ei liian tiukka, mutta sopivan napakka.
Kärkeen saa jäädä sentti tai kaksi tyhjää tilaa, mutta kengän pitää silti olla niin istuva, ettei jalka liiku kengän sisällä kävellessä. Jos kengät kiristettynä saat ujutettua varpaat kengän kärkeen, ne ovat liian pienet tai muuten epäsopivat.
Alussa sopivatkin kengät voivat tuntua hetken käytön jälkeen tukalilta, joten niitä kannattaa sisäänajaa ennen pidempiä kävelyjä.
Muista huolto ja hyvät sukat
Hyvät ja sopivat kengät kestävät ja niitä käyttää mielellään pitkään, vähintään muutamia vuosia, kunhan niistä pitää oikealla tavalla huolta valmistajan ohjeiden mukaan.
Kenkään pitää mahtua paksumpi, mielellään villainen tai merinovillainen sukka. Sukka paitsi lämmittää, myös imee kosteutta ja säästää kenkää ja jalkoja. Puuvillainen urheilusukka on vaelluskenkään takuuvarmasti väärä valinta: se kastuu, hiostaa ja voi aiheuttaa rakkoja hinkatessaan jalan ja kengän välissä. Kenkiin olisi hyvä mahtua vähintään yksi merinovillainen sukka, eikä tilasta paksummalle villasukalle tai toiselle sukkaparille ole haittaa.
Aktiiviulkoilijalla on tietysti kaksi eri paria kenkiä vuodenajan ja käyttötarkoituksen mukaan.
Kokemukseni mukaan samalla kenkäparilla voi kuitenkin pärjätä niin kesäisillä vaelluksilla luonnonsuojelualueella, lokakuun räntäsateessa rämpiessä ja
talven pakkaskeleilläkin, kunhan kengissä on tilaa paksummille pohjallisille ja villasukille.